Nukahtaminen on kivaa. Erityisen mukavaa se on silloin, kun muistaa nukkumaan mennessään mikä on homman nimi. Siis tarkoitushan on kaikessa kauneudessaan vain laittaa luukut kiinni ja valua elokuvien ja omituisten jatkisten omaan pikku maailmaan.
Mutta näinhän ei käy kuin ideaalitapauksissa - siis meikäläisen kohdalla sattumoisin silloin tällöin. Olen nimittäin jollain käsittämättömällä tavalla käsittänyt koko nukahtamisen konseptin väärin. Silmien sulkemiseen asti sujuu vielä hirmu luontevasti, mutta jatkotoimenpiteen menee  jotakuinkin  harakoille, sillä tuona hetkenä juuri silmäluomien sulkeutuessa tapahtuu mahdollisesti jokin kemiallinen tai muu hauska reaktio päänupissa: ajatustenpato aukeaa ! Argh ja aah.
Toisaalta onhan se  nautinnollista kaikessa hiljaisuudessa alkaa ajatella ja varsinkin                   s u u n n i t e l l a   kaikenlaisia juttuja esim.koruja, mutta toisaalta - eikös se mene jotenkin niin, että kun palikat menee sekaisin niin ne menee sekaisin?!
Ajatuspadon avauduttua seurannaiset ovat ilmeiset; uni karkaa tuntien päähän,sitten pyörii ja kierii sängyssä ja harmittelee kun nukkumatti kurvaskin muualle ja aamulla olo on kuin ruostuneella mopolla ja ja ja ja ... jotenkin kaikki vaan viivästyy tai kertyy seuraavalle päivälle.

Suunnitteleminen on kyllä innostumisen jälkeen yksi parhaita juttuja maailmassa. Mutta olen nyt sadannen kerran huomannut, että se ja se loistava idea tai ajatuksen tynkä jonka nukahtahtamista harjoitellessani sain, on aamulla kadonnut kuin pieru pakkaseen. It's just gone, gone, gone..Arvaa harmittaako - siis sadannen kerran.
Alan hetki hetkeltä olla siinä itseni kanssa samaa mieltä, että jos en ala nukkumaan mennessä nukkumaan, niin sitten pidän itseni hereillä (ja kirjaan ylös briljantit ideat, runot, koko kirjon hittibiiseistä helmikirjontatekniikoihin) ! Kaikenkaikkiaan olisi parasta toimia tarkoituksenmukaisesti ja keskittyä olennaiseen ( mistä mainoksesta tuo olikaan ?? )

Haukotus.
Arvannette, että olen suunnitellut viimeyönä persoonallista riipuskorua. Ja lukenut Fire Mountains Bead:ltä tulleen kuvaston.Kirjoittanut päiväkirjaa. Silittänyt koiraa -  ja pöyhinyt erityisen monta kertaa tyynyäni.
Kaikesta huolimatta en kai aio muuttaa tapojani.
Tai riippuu ihan jos sellainen ajatus tulvahtaa mieleen silmäluomia illalla sulkiessa...